Aistien avulla saadaan tietoa ympäristöstä ja itsestä
Ihmisen aistit ovat kehityneet palvelemaan ssopeutumista ympäristöön, missä ihmiset ovat kulloinkin eläneet.
Varsinaiset aistimukset syntyvät vasta aivoissa
- aistit reagoivat vain osaan ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin.
- Esim. korvat reagoivat vain tiettyihin äänentaajuuksiin.
- Pitkään samanlaisena jatkuvaan ärsykkeeseen totutaan ja sen luomat hermoimpulssit vähenevät. Tätä kutsutaan adaptaatioksi.
- Ihmisellä on aistinelimiä, (silmät, korvat, iho...) jotka ottavat vastaan ympäristöstä tulevia ärsykkeitä ja muuttavat ne hermoimpulsseiksi, jotka etenevät aivoihin, missä informaatiota korjataan, suodatetaan, yhdistellään ja niiden voimakkuus tulkitaan.
- Aistumis tapahtuu oikeasti vasta keskushermostossa.
- Osa aistien lähettämistä hermoimpulsseista ei ohjaudu isoaivokuoreen vaan aivojen muihin osiin, jonka vuoksi ne ovat tiedostamattomia.
Käsitys ympäristöstä perustuu lähinnä näköaistin välittämään tietoon
Kuva ihmissilmän rakenteesta. |
- Ihminen saa näköaistin avula enemmän tietoa ympäröivästä mmailmasta kuin millään muulla aistilla.Noin 70% ihmisen aistinsoluista sijaitsee silmän verkkokalvolla. Ihmisen silmät osopeutuvat hyvin, sillä ihminen näkee hyvinm myös hämärässä ja valoisassa ympäristössä.
- Verkkokalvolle muodostuneesta kuvasta aivot poimivat iettyjä piirteitä, kuten kontrasteja, ääriviivoja ja liikettä. Aivot myös lisäävät kuvaan sellaista, mitä siinä ei saattanut alunperin olla. Esimerkiksi kaupungeissa asuvat ihmiset erottavat hyvin kulmia ja suoria viivoja.
- Ihmissilmän verkkokalvolla on kahdenlaisia aistinsoluja sauvasoluja ja tappisoluja.
- Sauvasolujen avulla ihminen näkee hyvin hämärässä ympäristössä. Sauvasolujen näköpigmentti eli näköpurppura auttaa ihmistä näkemään hämärässä. Näköpurppura hajoaa valossa ja sen muodostuminen uudelleen kestää noin 30 minuuttia, joten pimeyteen tottuu noin puolessa tunnissa.
- Tappisolut reagoivat kirkkaassa ympäristössä. Niitä on kolmea eri tyyppiä. Ne reagoivat joko siniseen-, vihreään- tai punaiseen väriin. Aivot muodostavat näiden värien pohjalta kuvan värityksen.
- Sarveiskalvo, linssi ja lasiainen taittavat silmään tulevan valo, jolloin siitä muodostuu kuva verkkokalvolle.
- Ihmisen silmät suuntautuvat suoraan eteenpäin, mikä mahdollistaa hyvän syvyysnäön. Tämä auttaa etäisyyksien arvioinnissa.
Kuuloaistilla on suuri merkitys ihmisten välisessä viestinnässä
Kuva ihmisen korvan rakenteesta. |
Kuuloasiti on ollut tärkeää ihmisen evoluution kannalta, sillä se on mahdollistanut puheen syntymisen. Ihmisen korva onkin herkkä puheen kaltaisille äänille. Korva on aistinelin, jonka tehtvänä on ilman painevaihtelujen eli ääniaaltojen muuntaminen hermoimpulsseiksi.
Korvanlehti kerää ääniaallot korvakäytävään, joka ohjaa ne tärykalvoon. Tärykalvo alkaa värähdellä ja se johtaa värähtelyn välikorvaan, missä sijaitsevat kuuloluut vasara, alasin ja jalustin. Kuuloluut ohjaavat värähtelyn simpukkaan, joka on nesteen täyttämä. Kuuloluut siirtävät värähtelyn simpukan nesteeseen, joka alkaa liikkua simpukassa. Nesteen liike ärsyttää simpukassa olevia aistinsoluja, jotka lähettävät hermoimpulssin aivojen kuulokeskukseen kuulohermoa pitkin.
Korvvassa sijaitsevat myös kaarikäytävät, jotka ovat nesteen täyttämät. Neste liikkuu ihmisen liikkuessa, jolloin se aiheuttaa värekarvojen liikkumista korvakäytävässä. Nämä värekarvat luovat hermoimpulssin, joka kulkeutuu aivojen liikekeskukseen.
Ympäristön kemialliset ärsykkeet aistitaan maku ja hajuaistin avulla
- Haju ja makuaisti reagoivat kaikkiin kemiallisiin ärsykkeisiin, jotka sopivat molekyylirakenteeltaan aistinsolujen reseptoreihin.
- Makuaisti on kemiallinen lähiasti. Kielen pinnan makusolut havaitsevat kemialliset ärsykkeet.
- Hajuaisti on kemiallinen kaukoaisti, joka antaa tietoa ympäristöstä.
Kipuaisti on tärkeä hengissä säilymisen kannalta
- Kipuaistimus voi syntyä mistä tahansa liian voimakkaasta ärsykkeestä.
- Kipua aistivia soluja on kaikkialla elimistössä, etenkin ihossa ja sisäelimissä, sekä ympäröivissä kudoksissa.
- Kipuaisti ei ole adaptoituva eli siihen ei totuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti